Ihme ja kumma…

Äidin kalastuskäsineet ovat valmiit! Niistä tuli tosi kivat, en melkein malttaisi luopua niistä… mutta se ei taitaisi olla oikein joulun hengen mukaista. Ihan heti en ryhdy väkertämään toisia, 2,5:n puikot ovat mulle epämukavan pienet. Oikeastaan on tämän blogin ansiota, että sain käsineet tehtyä, kun tuntui että pitäisi olla välillä jotain valmistakin esitettävänä.

On ollut niin pimeää, että kuvien ottaminen on takkuillut. Joten yhden hyvän kuvan sijaan saatte nähtäväksenne kolme huonoa. Tässä kädet pöydällä:



ja vielä taiteellinen otos raukeasta kädestä. :-D



China edistyy, mutta h i t a a s t i. En aloittanutkaan toista etukappaletta, kun ajatus intarsiasta ahdisti (inhoan intarsiaa! inhoan kirjoneuleita! – niiden tekemistä siis), joten aloitin toisen hihan. Olen suurin piirtein puolessa välissä. Seuraavan projektin teen vähintään nelosen puikoilla.

Vielä jotain: haluaa tälläisen!

posted by Terhi @ 5:50 ip.